Lisätietoa Peyronien taudista

Peyronien tauti on saanut nimensä sen 1700-luvulla kuvanneen ranskalaisen Ludvig XV:n henkilääkärin Francois Gigot de la Peyronien mukaan. Taudin aiheuttaa kollageenikovettuman eli arpikudoksen kehittyminen siittimen varteen. Arpimuodostelma, Peyronien kovettuma, ei näy päällepäin, mutta se voi saada siittimen käyristymään erektion aikana. Kovettuman sijainnista riippuen siitin voi käyristyä ylöspäin, alaspäin tai sivulle.1

Kenelle Peyronien tauti voi tulla?
Peyronien taudin aiheuttajaa ei tiedetä. Syiksi on arveltu useita eri tekijöitä. Yleisin oletus on, että yhdynnän aikana on syntynyt trauma, joka aiheuttaa paisuvaisen valkokalvoon pieniä repeämiä. Kun vamma paranee, muodostuu arpikudosta (kollageenikovettuma). Joidenkin miesten elimistöllä voi olla taipumus kehittää suuria määriä arpikudosta, ja siten todennäköisyys Peyronien taudin kehittymiseen on suurempi.

Peyronien tauti voi ilmaantua minkä ikäisenä tahansa, mutta tavallisimmin taudin esiintymisen huippu on 40–60 vuoden iässä. Osalla miehistä vaiva paranee ilman hoitoa. Monilla Peyronien kudoskovettuma ei kuitenkaan katoa itsestään ja tauti saattaa pahentua ajan myötä. Hoitoa ei kuitenkaan välttämättä tarvita, jos tila ei vaikuta sukupuolielämään tai heikennä merkitsevästi elämänlaatua.2

Oireet
Peyronien taudin muutokset ja oireet voivat ilmaantua äkillisesti tai kehittyä hitaasti. Yleisimmät muutokset ja oireet ovat siittimen käyristyminen, ihon alla tuntuva arpikudos, erektiohäiriöt, käyristymisestä johtuva siittimen lyheneminen ja kipu siittimessä. Siittimen käyristymä voi pahentua ajan mittaan.

Valtaosalla miehistä käyristyminen tasaantuu jossain vaiheessa. Peyronien tauti jaetaan tavallisesti kahteen vaiheeseen: akuuttiin ja krooniseen vaiheeseen.

- Akuutti vaihe. Alkaa äkillisellä tulehdusvaiheella, joka yleensä kestää 6–18 kuukautta. Tämän vaiheen aikana erektio saattaa tuntua kivuliaalta. Kovettuman suureneminen ja siittimen käyristyminen ovat myös yleistä. Osalla potilaista tauti paranee itsestään.3

- Krooninen vaihe. Kroonisessa vaiheessa kipu on vain vähäistä tai sitä ei ole enää lainkaan, kovettuman koko ja käyristymä pysyvät ennallaan eikä spontaania paranemista ole odotettavissa.

Psykologiset vaikutukset
Peyronien taudin aiheuttama ongelma ei ole vain fyysinen – se vaikuttaa myös psyykeen. Monien miesten on vaikea tottua siittimen käyristymiseen. Tutkimuksessa, johon osallistui Peyronien tautia sairastavia miehiä, 77 % miehistä kertoi psykologisista vaikutuksista. He olivat huolissaan erektion saamisesta ja suoriutumiskyvystä, itsetunnon heikkenemisestä ja parisuhdeongelmista. Toisessa tutkimuksessa lähes puolet Peyronien tautia sairastavista miehistä luokiteltiin masentuneeksi.4,5

Image

 

Image

 

Lähteet:

  1. NHS website http://www.nhs.uk/chq/Pages/875.aspx?CategoryID=61&SubCategoryID=61
  2. Tran VQ, et al. Adv Urol. 2008;263450;1-4.
  3. Bekos A, et al. Eur Urol. 2008;53:644-650.
  4. Nelson CJ, et al. J Sex Med. 2008;5:1985-1990.
  5. Rosen R et al. J Sex Med. 2008;5:1977-1984.

Lisätietoa Peyronien taudista

Peyronien tauti on saanut nimensä sen 1700-luvulla kuvanneen ranskalaisen Ludvig XV:n henkilääkärin Francois Gigot de la Peyronien mukaan. Taudin aiheuttaa kollageenikovettuman eli arpikudoksen kehittyminen siittimen varteen. Arpimuodostelma, Peyronien kovettuma, ei näy päällepäin, mutta se voi saada siittimen käyristymään erektion aikana. Kovettuman sijainnista riippuen siitin voi käyristyä ylöspäin, alaspäin tai sivulle.1

Kenelle Peyronien tauti voi tulla?
Peyronien taudin aiheuttajaa ei tiedetä. Syiksi on arveltu useita eri tekijöitä. Yleisin oletus on, että yhdynnän aikana on syntynyt trauma, joka aiheuttaa paisuvaisen valkokalvoon pieniä repeämiä. Kun vamma paranee, muodostuu arpikudosta (kollageenikovettuma). Joidenkin miesten elimistöllä voi olla taipumus kehittää suuria määriä arpikudosta, ja siten todennäköisyys Peyronien taudin kehittymiseen on suurempi.

Peyronien tauti voi ilmaantua minkä ikäisenä tahansa, mutta tavallisimmin taudin esiintymisen huippu on 40–60 vuoden iässä. Osalla miehistä vaiva paranee ilman hoitoa. Monilla Peyronien kudoskovettuma ei kuitenkaan katoa itsestään ja tauti saattaa pahentua ajan myötä. Hoitoa ei kuitenkaan välttämättä tarvita, jos tila ei vaikuta sukupuolielämään tai heikennä merkitsevästi elämänlaatua.2

Oireet
Peyronien taudin muutokset ja oireet voivat ilmaantua äkillisesti tai kehittyä hitaasti. Yleisimmät muutokset ja oireet ovat siittimen käyristyminen, ihon alla tuntuva arpikudos, erektiohäiriöt, käyristymisestä johtuva siittimen lyheneminen ja kipu siittimessä. Siittimen käyristymä voi pahentua ajan mittaan.

Valtaosalla miehistä käyristyminen tasaantuu jossain vaiheessa. Peyronien tauti jaetaan tavallisesti kahteen vaiheeseen: akuuttiin ja krooniseen vaiheeseen.

- Akuutti vaihe. Alkaa äkillisellä tulehdusvaiheella, joka yleensä kestää 6–18 kuukautta. Tämän vaiheen aikana erektio saattaa tuntua kivuliaalta. Kovettuman suureneminen ja siittimen käyristyminen ovat myös yleistä. Osalla potilaista tauti paranee itsestään.3

- Krooninen vaihe. Kroonisessa vaiheessa kipu on vain vähäistä tai sitä ei ole enää lainkaan, kovettuman koko ja käyristymä pysyvät ennallaan eikä spontaania paranemista ole odotettavissa.

Psykologiset vaikutukset
Peyronien taudin aiheuttama ongelma ei ole vain fyysinen – se vaikuttaa myös psyykeen. Monien miesten on vaikea tottua siittimen käyristymiseen. Tutkimuksessa, johon osallistui Peyronien tautia sairastavia miehiä, 77 % miehistä kertoi psykologisista vaikutuksista. He olivat huolissaan erektion saamisesta ja suoriutumiskyvystä, itsetunnon heikkenemisestä ja parisuhdeongelmista. Toisessa tutkimuksessa lähes puolet Peyronien tautia sairastavista miehistä luokiteltiin masentuneeksi.4,5

Image

 

Image

 

Lähteet:

  1. NHS website http://www.nhs.uk/chq/Pages/875.aspx?CategoryID=61&SubCategoryID=61
  2. Tran VQ, et al. Adv Urol. 2008;263450;1-4.
  3. Bekos A, et al. Eur Urol. 2008;53:644-650.
  4. Nelson CJ, et al. J Sex Med. 2008;5:1985-1990.
  5. Rosen R et al. J Sex Med. 2008;5:1977-1984.